Joel. 2:12 12. Mutta vielä nytkin sanoo Herra, kääntykää minun tyköni kaikesta sydämestänne, paastoten, itkien ja valittaen. 13. Reväiskää rikki sydämmenne, älkää vaatteitanne, ja kääntykää Herran, teidän Jumalanne, tykö; sillä Hän on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja armosta rikas, ja hän katuu pahaa. 14. Ehkä hän vielä katuu ja jättää jälkeensä siunauksen: ruokauhrin ja juomauhrin Herralle, teidän jumalallenne. 15. puhaltakaa pasuunaan siionissa, kuluttakaa pyhä paasto, kutsukaa koolle juhlakokous. 16. Kootkaa kansa, pitäkää pyhä seurakuntakokous, kerätkää vanhukset, kootkaa lapset ja rintoja imeväiset; lähteköön ylkä huoneestansa. ja morsian kammioistansa. 17. Eteisen ja alttarin välillä itkeköön papit, jotka toimittavat Herran palvelusta, ja sanokoot: Säästä, Harra, Kansaasi äläkä anna perintöosaasi häväistäväksi, pakanain pilkattavaksi. Miksi pitäisi sanottaman kansain seassa: "Missä on heidän jumalansa ?" 28. Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaieken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät. 29. Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni.

Ja mää haluaisin kanssa nähdä sen. Ja mä en usko, että siinä on kopuraittia. Se ei kuulu vaan jollekkin tietylle porukalle, se kuuluu iha kaikille. Se kuuluu Jumalan kansalle. Jumalan kansa on tää koko maailma, on jumalan maata. Jumala loi tiiäksä kansan, jonka haluis olla avoin. Osa sitä. Ja sä oot sitä, siinä kohtaa kun sä jeesuksen otat messii. Ei siinä oo ongelmaa, Mut jotenkin meijän täytyy tajuta se, tiiättekö.
Meijän täytyy ottaa se niinku itellemme, ihan oikeesti. Vaikka meijän tunteet sanos mitä, vaikka
meijän tiiäksä niinku internet sivuhistoria sanos mitä,
vaikka meijän oma mielipide itestämme ois huono, nii Jumala vaan sanoo et "hei kootkaa" okei, no kelle, kuka kokoo.
No, ehkä joku. Ehkä sinä ja minä, ehkä joku meistä. Me voidaan mennä huutaa tonne ihmisille, niinku takoo niitten päähä, päälle meijän pienryhmistä, meijän seurakunnan tilaisuuksissa. Ja ne tajuaa, et no hyvänen aika et on monii mukana tässä

Toinen raamatunkohta:
1 piet. 1:10 10. Pyrkikää sentähden veljet sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea.

Mä oon tosi monen kanssa jutellu aina kun, ei tiedä mikä se oma paikka on. mikä se oma kutsumus on. mikä se näky on.
Ja ne on isoja asioita, monesti niitä kyl korotetaan vähän hassulla tavalla, et aina pitää olla joku näky, ja se näky pitää olla jostain viljavainioista tiiäkkö. Aina pitää nähdä joku viljavainio, missä on seitsemän lampunjalkaa. ja viisi tähteä. ja aasi. ja aasi hyppii tähdillä :D
Ja pitäs nähdä tämmönen niinku aivan uskomaton, niinkun. Ja sitten olipa hengessä, ja minä kuulin äänen sanovan; "i am father". niinku että, kuitenkin.
jotain tämmöstä. jotain outoo. mut niinku että, "pyrkikää tekemään kutsumisenne ja valintanne lujaksi."
Elikkä ei mitään, hei mieti tarkkaa mitä sä haluaisit haluta. Eisun aina tarvii tietää mitää, mut hei pyri tekemään, pyri tietämään. Jos sä haluut palvella Herraa, nii tee se vahvaks sulle. Mää ainakin, mä haluun niin tehdä.

Ja niinkun, ei se niinku. se on sellanen prosessi. Siinä voi tulla kipuiluja, mut jumala auttaa meitä, jos meillä vaan on haluu, niinku oppii, olla tossa noin.
"Jos näin teette, niin ette koskaan lankea. ja niin runsaskätisesti tarjotaan pääsy menemään herramme vapahtajamme jeesuksen kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan. "
"Siksi aijon teitä aina muistuttaa näistä asioista, vaikka te ne tiedättekin. Ja olette vahvistetut siinä totuudessa, joka teillä on."

Nii-i. Kyl mä tiedän, et monet teistä on kuullu tän kohdan sika monta kertaa, tai niinku tästä et pitää olla se kutsumus työ tai näin.. Mut mitä sitte.
"katson oikeaksi, muistuttaa herättää, teitä niin kauan kuin olen tässä majassa"
hmmm.
"minä näet tiedän, majani puretaan äkkiä, kuten myös herramme jeesus kristus ilmoitti, pyrin siis huolehtimaan siitä, että te lähtöni jälkeenkin voisitte aina muistaa nämä asiat"
Pietari halus, et ne tyypit tietää sen niitten kutsumuksen, niitten paikat, et ne oikeesti vois olla siinä asenteessa. koska se tiiäks tulee kantaa niitä ja meitä pitkälle.

No mikä meillä on sitten ongelma ?
Pitää olla sellanen superihminen, eikä se välttämättä oo sellanen et pitää olla, mut musta tuntuu et meistä on, et aiempi sukupolven, niinku on ollu sitä.
Mä joskus katoin joitain tyyppei, jotka niinku on, ne ei osaa istuu paikallaan. Ne ei osaa istuu, ne ei osaa olla muitten seurassa, kun on vaan MINÄ. MINÄ, MÄ JA MEITSI. Ne on varmaa räppäreitä kaikki ;D MINÄ, MÄ JA MEITSI. MEIKÄ.
Helposti, eikä se oo niitten, ne ei välttämättä ite sitä tajua,
mut siinä tulee sellanen valtava rima.
SULLE, et sun pitäs olla just semmonen, sun pitäs olla semmonen tyyppi, joka tulee ja aina ylistää. Ja aina on sana Herralta.
Ja tiiätkö mitä tapahtuu kun ihmisellä ei oo sanaa herralta, ne keksii et se on Herralta. Koska se on paljon pyhempää
"Ooh joo nyt mä koen, että henki liikutti raamatun lehtiä, vai oliko se mun käteni. käsi minä sinun välissä. sillai"
Jotenkin että, et monta kertaa, sit jos sä haluut olla täysillä,
sulle laitetaan 500000 eri vaatimusta ja jokka on oikeesti monet iha pitäviä.
Tottakai se on siis se homma, että meijän pitäis olla tulessa ja me saadaan olla tulessa.
Se ei vaan lähe susta.
Se ei oo se mitä sä voit tuottaa itsestäs, kun sä meet johonki, ja sä niinku, kakun missä on yks osa sitä, yks osa tätä, yks osa tota, elikkä yks osa rukousta, toinen osa ylistystä, kolmas osa palvontaa, neljäs osa polvirukousta, seitsemäs osa paastoa. Jotenkin tämmöstä. Se on oikeesti, sitä et sä niinku vaan oot ja annat jumalalle ittes.

Se on lähteny sille juoksulle, mikä kestää koko elämän.
Tiiäks sä, mä oon nii kova rispekti.
Nuorena naisena.
Tottakai se on tärkeetä ja hienoo, et me vedetään ja on nopeesti joku bändi, kasassa.
ja me lähetään keikalle ja. Mut sit se vähän loppuu.
Mä oon nähny monenlaisia kavereita, mä oon nähny niinku semmosia julistajia,
jotka on ollu tulessa. Mut sit aina jotain on tapahtunu.
Se on jännä juttu, katokkun, jos ajatellaan jotain sadan metrin juoksii.
Jos se astuu yhden askeleen väärin, nii sen koko kisa on siinä.
Eiks se oo jännä, miten monesti mekin uskovaisina ollaan just semmosia,
et kun me tehdään yks askel väärin,
nii piiuhh se on siinä. Me ollaan nii ankaria itellemme.
Kisa meni siinä, todistus meni siinä. Tässä se oli, tässä se meni, Voi ei.
Jos juoksija astuu yhden askeleen väärin, se horjahtaa vähän. Sillä on 49,8 km vielä matkaa.

Tiiäksä et elämä on aika pitkä aika.
Se on just nii pitkä, kun sun elämäs on. Ja kysymys on siinä,
että sä kuljet, sä vitsi astut sen askeleen eteenpäin. Sä et lopeta,
sä et suostu jotenkin siihen, että sulta aina vaaditaan tai jotenkin tommosta valtavaa suoritusta. Vaan sä annat itses ja lähet kulkee tiiäkkö jumalan kanssa matkalle.
Noi juoksijat on semmosia sissejä, ne on nii kovia jätkiä, ettei mitään.
Ja sit on tottakai vielä para olympialaiset ja on jätkät joilla ei oo kyvykkyyksiä
ja ne menee ja antaa itteesä.

Mut aika harva, poika, aika harva tyttö.
Tuolla noin, haluaa olla joku, joku tota.
Et hei "isona musta tulee maratoonari. Isona musta tulee 50 km kävelijä.
ja musta tulee sadan metrin juoksija. Ja musta tulee nopee.
Musta tulee semmonen."

Mä oon semmonen, et mä unohdan kaikki tavarat aina.
Mä hukkaan aina kaiken. ja kun mul menee joku rikki nii mua alkaa hermostuttaa.
ja mä oon tosi ankara itelleni.
Mä oon kaikille muille paljon armollisempi kuin mulle. Mä voin myöntää sen.
Siis mun on aina tosi vaikee myöntää mun omia virheitä, koska mä oon nii kova nainen.
koska mä oon nii tulessa.
Tiiättekö sen että, kun sä oot tulessa. Nii se ei tarkota sitä, ettetkö sä ois ihminen. Ettetkö sä ois just sää.
Mut jotenkin se on se päättäväisyys.

Se kun sä oot päättäny tiiäks sää mennä sinne, ja tehdä sen sun pienen jutun. Sä oot päättäny tiiäks sä, sen kun sä katot sitä,
niinku sitä matkaa, minkä sä kuljet. Sä oot päättäny,
et mitä tahansa käy nii mä kuljen sen matkan sinne loppuun saakka.
Ja mä uskon tiiäks sää, että tämmösiä matkaajia jumala haluu!
Jotka tiiäks sä antaa kaikkensa.
tiiäks sä, sää saat mennä jumalan syliin ja huutaa.
"mä oon jumalan lapsi, mä oon sun lapses, ja mä saan sun kyydissä mennä, makso mitä makso!" Okei. Mää ainakin haluan ! Ja kiitoksia että luitte tän. Ootte upeita !<3